Mitä tulisi ottaa huomioon kiinteistösijoittamisessa? Miten olla edelläkävijä, kehittäjä ja ideoija? Miten olla askeleen edellä ja luoda pysyviä, vihreitä ja käyttäjälähtöisesti suunniteltuja kokonaisuuksia, jotka takaavat sijoittajalle vakaata kassavirtaa? Vaikka yhtälö vaikuttaakin monimutkaiselta, data ja modernit työkalut ovat kiinteistösijoittajan suurin apu.
Kiinteistöt ovat olleet suosittuja sijoituskohteita viime vuosina. Uusia rahastoja ja sijoittajia on tullut alalle kuin sieniä sateella. Ulkomaalaistenkin kiinnostus on ollut suurta korona-ajasta huolimatta. Eikä ihme, sillä kiinteistöt ovat tarjonneet riskeihin nähden hyvää tuottoa. Hajauttaminen on entisestään auttanut vähentämään riskejä (kaikkia muniahan ei tunnetusti kannattaisi pitää samassa korissa).
Velkaraha on myös ollut edullista viime vuodet ja koronnousua vastaan on voinut suojautua melko edullisesti erilaisten korkosuojien avulla – näistä saattaa olla tulevaisuudessa hyötyä. Jos on osannut sijoittaa edes kohtuullisesti eri alueille järkeviin kiinteistöihin, niin tuottovaateet ovat menneet alaspäin samalla kun hinnat ovat kivunneet ylöspäin. Ei siis ihme, että kiinteistösijoittaminen on ollut ”kuuminta hottia”.
Jos verrataan asuntoja sekä toimitiloja sijoituskohteena, on toimitilapuolella tyypillisesti pidemmät vuokrasopimusajat sekä korkeammat tuottotavoitteet. Toki korona-ajan vaikutukset ovat tuoneet tähän oman mausteensa. Kokonaisvaltainen käsitys ja erityisesti data eri alueiden nykytilasta sekä kehityksestä tukevat sijoittajaa päätöksenteossa. Tällöin ei nojata vain intuitioon vaan päätöksenteko perustuu faktoihin. Tästä myöhemmin lisää, mutta tarkastellaan ensin lyhyesti aihetta yleisesti toimitilojen ja toimistojen näkökulmasta.
Kilpailu alalla on kovaa. Koska samoilla apajilla on monia toimijoita, on tärkeää keksiä uutta – olla edelläkävijä, kehittää ja ideoida. Hyvä sijainti on aina ollut ensiarvoisen tärkeä, mutta lisäksi on otettava huomioon megatrendit sekä liuta muita onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Miten tässä voidaan onnistua? Mitä tarvitaan? Taustatietoa, dataa alueesta, alueen demografiasta, hintatasoista, palveluista, tonteista, kiinteistöistä, rakennus- ja kehityshankkeista ja niin edelleen! Kaikki tämä tieto auttaa saamaan kattavan kokonaiskäsityksen alueesta, sen potentiaalista sekä piilevistä tarpeista, mikä mahdollistaa osaltaan tehokkaamman suunnitteluprosessin. Lisäksi tarvitaan luonnollisesti vielä ripaus mielikuvitusta!
"Kokonaisvaltainen käsitys ja erityisesti data eri alueiden nykytilasta sekä kehityksestä tukevat sijoittajaa päätöksenteossa. Tällöin ei nojata vain intuitioon vaan päätöksenteko perustuu faktoihin."
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta on huomioitava, että rakennetun ympäristön hiilijalanjälki on valtava. Olemassa oleva rakennuskanta on sitä vastuullisinta, jos sitä voidaan muuttuvia tarpeita silmällä pitäen hyödyntää tai kehittää. Siksi on hyvä miettiä rakennetaanko uutta vai kehitetäänkö olemassaolevaa.
Vastuullisessa kehittämisessä on otettava huomioon niin rakennukset, rakennusmateriaalit kuin ihmisetkin. Missä esimerkiksi työntekijät asuvat: mikä olisi toimistolle paras sijainti, jotta työmatka olisi mahdollisimman lyhyt ja näin ollen myös organisaation hiilijalanjälki hiukan pienempi? Minkä alan työpaikkoja alueella yleisesti tällä hetkellä on? Entä millaisia yrityksiä löytyy naapurista?
Alla esimerkki Espoon alueelta – ensimmäisessä kuvassa toimistoalan työpaikat ja seuraavassa yrityksiä tietystä kiinteistöstä Tapiolasta.
Karkeasti sanottuna kiinteistön arvo muodostuu sen kyvystä tuottaa kassavirtaa tulevaisuudessa sekä kohteen jäännösarvosta. Jäännösarvon toivoisi olevan reippaasti positiivinen, joten kiinteistön arvon kannalta ensiarvoisen tärkeää ovat tyytyväiset vuokralaiset sekä pitkät vuokrasopimusajat. Korona-aika on vaikuttanut toimitiloihin ja toimistoihin merkittävällä tavalla ja laatu näyttää korvaavan määrän toimitilaneliöissä.
Toimistolle tullaan enenevässä määrin oppimaan, tekemään projektitöitä ja viettämään aikaa kollegoiden kanssa. Näitä toimintoja varten tarvitaan erilaista tilaa kuin yksin työskentelylle, kokouksille tai puheluille. Tämä tuo uuden haasteen kiinteistönomistajille. Miten vastata muuttuneeseen tarpeeseen tilojen käyttötarkoitusten suhteen sekä erilaisiin joustoelementteihin vuokrasopimuksissa?
Yksi mahdollisuus tarpeiden kartoittamiseen on palautteen, ideoiden sekä toiveiden kartoittaminen. Näin voidaan ymmärtää vuokralaisia ja lopputulos voi vastata paremmin vuokralaisen muuttuneeseen tarpeeseen. Tätä prosessia kutsutaan yhteiskehittämiseksi, loppukäyttäjän tai muiden sidosryhmien kanssa suoritettavaksi, tavoitteelliseksi yhteistyöksi.
Yhteiskehittämiseen on olemassa monia välineitä. Esimerkiksi CHAOS tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda kyselyjä ja näin osallistaa vuokralaisia sekä kerätä ideoita (kuva 3).
Lisäksi kyselyitä voidaan toteuttaa ilmaisen CHAOS Crowd applikaation avulla. Kyselyiden tapaan palaute on avointa, mikä mahdollistaa sekä palautteiden keräämisen sekä niiden jatkohyödyntämisen alueen tarpeiden kartoittamiseen ja suunnitteluun sekä yleiseen ideointiin (kuva 4). Vuorovaikutuksen tärkeydestä kirjoitimme jo aiemmin. Lue lisää täältä!
Toimitilakiinteistöjen omistajan näkökulmasta on hyvä miettiä erityisesti vuokralaisia ja palveluita alueella.
Esimerkiksi
Vastaukset näihin kysymyksiin auttavat löytämään mahdollisuuksia, joilla lisätä alueen arvoa sekä houkuttelevuutta. Aktiivisimmista alueista, muutoksista aktiivisuustasoissa sekä Footfall-datasta kirjoitimme aiemmin blogissamme.
Alussa totesimme, että kokonaisvaltainen käsitys eri alueiden nykytilasta sekä kehityksestä tukee sijoittajaa päätöksenteossa. Tuo kokonaisvaltaisuus pitää sisällään lukemattoman määrän eri elementtejä, joita voi tutkia resurssien salliessa hyvinkin syvällisesti. Usein se ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan tarvitaan kattavaa yleiskuvaa – riittävää käsitystä, johon nojata päätöksenteossa. Hyvät työkalut ja data ovat tässä avainasemassa.
Kiinteistösijoittamisessa, rakennuttamisessa sekä kehittämisessä on loppujen lopuksi kyse ihmisistä – rakennuksen käyttäjistä. Korkeat käyttöasteet kertovat onnistumisista sekä takaavat sijoittajalle vakaata kassavirtaa. Vastuulliset kiinteistönomistajat satsaavat yhä vihreämpiin ratkaisuihin, jotka puolestaan luovat tutkimusten mukaan pohjan pidemmille vuokrasopimuksille ja tyytyväisille vuokralaisille.
Pieni pintaraapaisu toivottavasti kasvatti ruokahalua – kirjoitamme aiheesta tarkemmin lähitulevaisuudessa lisää!
Kiinteistöalaa ravistelevat monet muutokset. Rakentamisen raaka-aineiden hintojen nousu, energiakriisi ja inflaatio ovat haastaneet niin kiinteistökehittäjiä kuin -omistajiakin. Samaan aikaan, kiinteistöalan toimijoilta odotetaan yhä enemmän konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi ja rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseksi.
Arkkitehtuurilla on erityinen paikka yhteiskunnassamme. Se on osa julkista vuoropuhelua vaikka suurin osa rakennuksista rakennetaankin edelleen yksityisesti. Silti pidämme arkkitehtuuria julkisena hyödykkeenä; sillä riippumatta rakentajasta, meidän kaikkien on elettävä sen kanssa – yleensä hyvin pitkään.
CHAOSin tekoälypohjaiset kaupunkiennusteet ja datan seulonta auttavat noste.io:ta edistämään vastuullisempaa kiinteistöliiketoimintaa ja luomaan arvoa asiakkailleen.