Ylä-Malmin torilla tehdään kesällä 2022 kaupunkitilakokeilu, jolla pohjustetaan alueen tulevaa peruskorjausta. Kokeilussa luodaan alueelle viihtyisiä oleskelutiloja ja tutkitaan niiden vaikutusta alueen käyttöön. Kaupunkitilakokeilun data käsitellään CHAOSin alustalla.
Kesällä 2022 nykyestetiikaltaan hieman karulle Ylä-Malmin torille luodaan vehreitä oleskelutiloja, jotka toimivat kaikille avoimina viivähdys- ja levähdyspaikkoina. Oleskelutilat luodaan kotimaisen Parklyn vihermoduleilla, eli käytännössä istutuslaatikoilla, joissa kasvaa pölyttäjäystävällisiä kasveja, osa syötäviäkin.
”Tämän kaupunkitilakokeilun tarkoitus on inspiroida placemakingilla alueen asukkaita ja käyttäjiä, näyttää heille konkreettisesti vihermodulien avulla, millainen tori voisi esimerkiksi peruskorjauksen jälkeen pysyvästi olla ja tietysti pyytää palautetta ja ideoita”, taustoittaa CHAOSin myyntipäällikkö Terhi Palosaari.
Jo tasa-arvonkin vuoksi on tärkeää, että kaupunkisuunnittelussa vanhat alueet eivät jää uusien ja trendikkäiden alueiden jalkoihin. Vihreys tutkitusti lisää elämänlaatua ja parantaa olosuhteita kaupungeissa.
”Tässä hankkeessa on tarkoitus alueen käyttäjiä aktivoimalla löytää käyttökelpoisia käytäntöjä, joilla muidenkin olemassa olevien kaupunkitilojen potentiaali voidaan saada parhaalla tavalla hyödynnettyä”, Palosaari jatkaa.
Hanketta koordinoi innovaatioyhtiö Forum Virium osana Fiksu kaupunki -hanketta yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.
”Tässä hankkeessa hyödynnetään tietysti pohjana alueen demografiaan ja palveluihin ja niiden saavutettavuuteen liittyvää perusdataa. Mitä enemmän historiatietoa alueelta on, sitä paremmin voidaan myös koneoppimisella luoda ennusteita ja skenaarioita alueen kehityksestä."
Kaupunkisuunnittelussa oleellista on ymmärtää alueiden demografiaa, dynamiikkaa, aktiivisuustasoja ja palveluita. Paljon tietoa on saatavilla, mutta sitä on hankala yhdistellä ja hyödyntää, kun data on peräisin eri lähteistä ja se on eri muodossa, esimerkiksi Excel-taulukkoina.
Ylä-Malmin kaupunkitilakokeilussa sekä asukkaiden palaute että eri lähteistä peräisin oleva data kootaan CHAOSin helppokäyttöiselle alustalle. Sillä voi tutkia esimerkiksi alueen tulotasojakaumaa, aktiivisuustasoja eri puolilla ja eri aikoina sekä miten palvelut sijoittuvat alueelle.
”Visualisoimme datan ja jokaista datakerrosta voi ikään kuin käsitellä omana karttapohjan päälle asetettuna kerroksenaan”, Palosaari selittää.
Idea on, että datakerroksia voi yhdistellä ja vertailla keskenään. Tällainen visuaalinen ja konkreettinen tapa käsitellä dataa auttaa hahmottamaan trendejä ja kokonaisuuksia.
On aivan erilaista suunnitella kaupunkiin uusia alueita puhtaalta pöydältä kuin tehdä vanhoja alueita elinvoimaisemmaksi ja saada niistä mahdollisimman toimivia ja viihtyisiä.
Asukkaiden ja kaupunkitilojen käyttäjien osallistamisen lisäksi vanhojen alueiden suunnittelussa salaisena aseena on myös mahdollisuus käyttää monipuolista kaupunkidataa ja historiatietoa. Näitä käytetään myös Ylä-Malmin torin kokeilussa.
”Tässä hankkeessa hyödynnetään tietysti pohjana alueen demografiaan ja palveluihin ja niiden saavutettavuuteen liittyvää perusdataa. Mitä enemmän historiatietoa alueelta on, sitä paremmin voidaan myös koneoppimisella luoda ennusteita ja skenaarioita alueen
kehityksestä”, selvittää Palosaari.
Ylä-Malmin projektissa erityisen tärkeässä roolissa on eri sovelluksien sijaintitiedoista saatavaa ns. footfall-data.
”Footfall-data on aktiivisuusdataa. Se kertoo, missä alueella liikutaan, kuinka intensiivisesti ja mihin aikoihin”, Palosaari havainnollistaa.
Aikanaan kaupunkitilakokeilun päätyttyä footfall-data näyttää myös, minkälainen vaikutus kokeilulla oli ihmisten liikkumiseen alueella. Tätä ja Ylä-Malmilta saatuja oppeja CHAOS tulee soveltamaan muissakin vastaavissa kaupunkiympäristöjen kehitysprojekteissa, sekä Suomessa että ulkomailla.
Mitä tulisi ottaa huomioon kiinteistösijoittamisessa? Miten olla edelläkävijä, kehittäjä ja ideoija? Miten olla askeleen edellä ja luoda pysyviä, vihreitä ja käyttäjälähtöisesti suunniteltuja kokonaisuuksia, jotka takaavat sijoittajalle vakaata kassavirtaa? Vaikka yhtälö vaikuttaakin monimutkaiselta, data ja modernit työkalut ovat kiinteistösijoittajan suurin apu.
Kimmo Röngän asiantuntijahaastattelussa paneudumme siihen, kenelle kaupunkeja suunnitellaan, mitä ovat kaupunkikehityksen unohdetut kohderyhmät ja miten data voi kirittää ihmis- ja luontokeskeistä kaupunkisuunnittelua.
Potentiaalisten hankepaikkojen löytäminen on keskeisessä osassa Lujatalon kannattavien liiketoimintapäätöksien tekemistä. Apuna tässä toimii CHAOS, paikkatietodataa ja kaupunkiennusteita tarjoava palvelu, joka on otettu Lujatalolla valtakunnallisesti käyttöön.