Arkkitehtuurilla on erityinen paikka yhteiskunnassamme. Vaikka suurin osa rakennuksista rakennetaankin edelleen yksityisesti, arkkitehtuuri on osa julkista vuoropuhelua. Silti pidämme arkkitehtuuria julkisena hyödykkeenä; sillä riippumatta rakentajasta, meidän kaikkien on elettävä sen kanssa – yleensä hyvin pitkään.
“Arkkitehtuuri ei ole niin kuin muut taiteet, kuten maalaukset tai tanssiesitykset, joita voit katsoa tai olla katsomatta. Arkkitehtuuri ympäröi meitä kaikkia”.
Miten voimme varmistaa sellaiset suunnitteluratkaisut, jotka kehittävät ja parantavat kaupunkitiloja ja luovat viihtyisiä sisätiloja? Miten voimme luoda ainutlaatuisia ja eläviä tiloja, jotka parantavat kansalaisten julkista käyttökokemusta sekä palvelevat asiakkaiden etuja? Eläviä kaupunkitiloja syntyy, kun suunnittelussa otetaan huomioon monta tekijää. Sijainnin lisäksi on huomioitava ympäristö, alueen historialliset piirteet ja alueella asuvat ihmiset.
Arkkitehtien, kaupunkisuunnittelijoiden ja rakennuttajien tulisi myös saada reaaliaikainen yleiskuva naapurustosta, johon uusi arkkitehtoninen konsepti luodaan. Tämä voidaan saavuttaa alueanalyysillä.
Alueanalyysin tulisi perustua uusimpiin tietoihin ja tarjota jatkuvaa näkemystä koko prosessin avuksi. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkän aikavälin konseptikehityksen suunnittelua, validointia ja toteutusta, jossa kaikki kaupunkiympäristön tekijät huomioidaan – mukaan lukien mahdollisten käyttäjien tarpeet.
”Se, mikä usein puuttuu [arkkitehtonisesta kehitysprosessista], on oivallus rakennusten sisältöön vaikuttamisesta: todellinen ymmärrys ihmisistä ja käyttäjistä”
Elämme aikoja, jotka muokkaavat ihmisten tapaa olla vuorovaikutuksessa sekä keskenään että rakennetun ympäristön kanssa. Nyt jos koskaan on tarpeen tukea kehitysprojektien digitalisaatiota datalla, joka menee syvemmälle kuin rakentamiseen keskittyvät numerot, markkina-arvot ja transaktiot.
Ottamalla mukaan ei-perinteistä dataa – kuten väestön muutoksia (kuva 1) ja kansalaisten tarpeita ja tunteita (kuva 2) – ja rakentamalla alueen trendien mukaisesti, voimme luoda osallistavamman kaupungin.
Arkkitehtoniset suunnitteluprojektit tarvitsevat onnistuakseen kokonaisvaltaista ymmärrystä niiden tulevista käyttäjistä. Arkkitehtien tulisikin miettiä alusta alkaen seuraavaa kysymystä: ”Pitävätkö tulevat vuokralaiset kehittämästäni konseptista?” Luomalla suunnitelmia yhdessä (co-creation) kansalaisten kanssa jo hankkeen alkuvaiheesta lähtien, voimme aikaasaada projekteja, joissa aidosti ennakoidaan ihmisten tarpeet.
”Haluamme päästä lähemmäs ihmisiä ja avata pääsyn rakennukseen Helsingin asukkaille jo ennen rakennusprosessin alkamista. Se tapahtuu keräämällä ideoita ja havaintoja ilman, että monia osallistamissessioita. Tämä on meille tapa testata omia ideoitamme ja tarjota tuoreita ajatuksia luovuuden kasvattamiseksi.”
Lisäksi on tärkeää ymmärtää tilan nykyistä dynamiikkaa ja kuinka kansalaiset sitä käyttävät. Ensimmäiseksi onkin hyvä tutkia, kuinka kansalaiset ovat vuorovaikutuksessa kaupunkinsa kanssa, esimerkiksi Footfall-datan avulla (lisätietoa Footfall-analyysistä täällä).
Arkkitehtuuri- ja infrastruktuurihankkeet eivät muuta vain kaupunkiemme fysiognomiaa, vaan myös tapaa, jolla ne palvelevat kansalaisia. Suunniteltaessa arkkitehtonista konseptia – olipa se sitten asuinkäyttöön tai kaupallisiin tarkoituksiin – on tärkeää varata käyttöön oikea tila.
Sekakäyttöinen rakennuskonsepti elää yhtä vahvana kuin ennenkin. Kaupunkien asukaskasvun lisääntyessä kaupunkikeskukset kasvavat nopeasti ja rakennusten odotetaan mukautuvan muuttuviin tarpeisiin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Integratiivisesta luonteestaan huolimatta myös sekakäyttöiset rakennukset on suunniteltava siten, että ne mukautuvat ympäristöönsä ja hyödyttävät laajempaa naapurustoa. Hyvä arkkitehtuurihanke lisää ympäristön vetovoimaa ja parantaa naapureiden tai ohikulkijoiden elämänlaatua. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää projektin sijaintiin liittyvät trendit.
"Selkeän tilannekuvan saaminen alueen palveluvalikoimasta on tärkeä lähtökohta kun pohditaan, kuinka aluetta pitäisi parantaa”
Alueen täydentäminen lisäämällä sinne jo olemassa olevia palveluita, on strateginen tapa vahvistaa alueen luonnetta ja hyötyä jo olemassa olevasta kysynnästä. Jotta vältyttäisiin ylitarjonnalta, on tärkeää olla tietoinen alueen kehitystrendeistä. Ylitarjonta johtaa alhaiseen vuokralaisen tai asiakkaan sitoutumiseen – ja siten epäonnistuneeseen konseptiin.
Samalla tavalla kuin kehitystyö vaikuttaa ympäristöönsä, myös muut suuret hankkeet vaikuttavat alueen dynamiikkaan. Suuret hankkeet, kuten alueelle rakennettavat uudet toimistokeskukset, suuret hotellit tai liikenneprojektit, tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
On melkoinen vastuu olla päättämässä siitä, miltä kaupunkimme näyttävät, tuntuvat ja miten ne palvelevat kansalaisiaan. Arkkitehdin on muistettava muistettava monia parametrejä, jotka eivät aina ole suoraan mitattavissa. Kyky tunnistaa merkityksellisiä malleja ei-perinteisistä tietolähteistä tarjoaa kilpailuetua arkkitehdeille, rakennuttajille sekä muille kaupunkikehitysketjun sidosryhmille. Mikä tärkeintä; kaupunkien ja sen asukkaiden pehmeän puolen ymmärtäminen varmistaa, että rakennamme asumiskelpoisempia ja viihtyisämpiä kaupunkeja.
Lainaten Ada Louise Huxtablea (arkkitehtuurikriitikko, joka toi arkkitehtuurin julkiseen keskusteluun 60-luvulla): ”Arkkitehtuuri on taiteenlaji, jonka jokainen ansaitsee”. Ja sellaisena se tulisikin tulisikin suunnitella ja säilyttää. Kaikki tämä tapahtuu parhaiten datan kautta ja asettamalla ihmiset kaiken keskiöön.
CHAOSin avulla voit analysoida sijainteja ja kaupunkitiloja ja ymmärtää kaupunkien monimutkaisuutta. Voit tutustua esimerkiksi alueen palveluiden saavutettavuuteen ja tulevaan kehitykseen analysoidaksesi kuinka toimiva alue tällä hetkellä on. Lisäämällä analyysiisi ihmisten liikkumista koskevia tietoja, voit tarkkailla ihmisten käyttäytymistä ja käyttäytymisen muutosta ajan myötä. Ota analyysi huomioon suunnitteluratkaisussa, ja voit lisätä kaupunkitilojen houkuttelevuutta ja toimivuutta.
Paloma Bautista actively pursues sustainable urban development powered by technology, data, and people, as the key to creating liveable cities for everyone. She holds a Master’s in Architecture and previously worked for the consultancy company serving Spain’s Ministry of Development. At CHAOS, she provides leadership and vision to ensure the business has effective people, operational controls, and administrative procedures in place. She is full of bad jokes, and is passionate about painting, dancing, and Excel sheets. Her superpower is to make things happen.
Ylä-Malmin torilla tehdään kesällä 2022 kaupunkitilakokeilu, jolla pohjustetaan alueen
tulevaa peruskorjausta. Kokeilussa luodaan alueelle viihtyisiä oleskelutiloja ja tutkitaan
niiden vaikutusta alueen käyttöön. Kaupunkitilakokeilun data käsitellään CHAOSin alustalla.
Parkly ja CHAOS aloittavat yhteistyön taktisen urbanismin tehostamiseksi ja luodakseen parempia ja kestävämpiä kaupunkeja.
Kimmo Röngän asiantuntijahaastattelussa paneudumme siihen, kenelle kaupunkeja suunnitellaan, mitä ovat kaupunkikehityksen unohdetut kohderyhmät ja miten data voi kirittää ihmis- ja luontokeskeistä kaupunkisuunnittelua.