Kenelle kaupunkeja suunnitellaan? Ovatko pitkäjänteisen kaupunkikehittämisen kohderyhmänä kaupungissa asuvat, työtä tekevät ja vapaa-aikaansa viettävät ihmiset? Vai eteneekö suunnittelu hankekohtaisesti, jolloin taloudelliset näkökulmat sekä mukana olevien sijoittajien roolit ja tavoitteet menevät yli arkisten, inhimillisten sekä luontoon liittyvien arvojen?
Kestävän kaupunkisuunnittelun asiantuntijan, Kimmo Röngän, mukaan ihminen hiljaisine toiveineen ja tarpeineen sekä luonto ja sen moninaisuus ovat kaupunkisuunnittelun unohdettuja kohderyhmiä.
Kaupunkisuunnittelu muovaa elinympäristöämme. Kaupunkisuunnittelu on luonteeltaan tekninen ja poliittinen prosessi, jolla säädellään esimerkiksi maankäyttöä ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Kaupunkeja rakentavat kuitenkin kiinteistösijoittajat ja -kehittäjät sekä suuret rakennusalan yritykset. Iso osa kaupunkeihin jätetystä kädenjäljestä onkin peräisin isoilta markkinayrityksiltä.
Usean vuoden ajan kaupunkeja on syytetty liian markkinavetoisesta kaupunkisuunnittelusta, jossa kiinteistösijoittajilla on runsaasti määräysvaltaa kaupunkikuvan kehittymisestä. Markkinavetoisen kaupunkisuunnittelun tuloksena monista maailman urbaaneista keskustoista on tullut hyvin täyteen rakennettuja, liikenteen ja logistiikan hallitsemia alueita, joissa tiivistämisen haitat korostuvat tiivistämisen etujen sijasta.
Samaan aikaan kaupungit kasvavat ja laajenevat. Joidenkin arvioiden mukaan kaupungit tulevat kasvamaan 2 miljardilla ihmisellä vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti koronapandemian jälkeisessä kaupungissa puistot, metsälämpäreet ja jopa yksittäiset isot puut antavat vastapainoa kiviselle, rakennetulle kaupungille. Kaupunkien vastuullinen ja kestävä laajentuminen vaatiikin enemmän ihmis- ja luontokeskeistä suunnittelua – kaupunkisuunnittelun unohdettujen kohderyhmien huomioimista – jotta elinympäristömme pysyy asuinkelpoisena.
Markkinavetoisella kaupunkisuunnittelulla on usein enemmän sanavaltaa kaupunkien suunnittelussa ja siksi luonnon ja ihmisen ehdoilla tehtävään kaupunkisuunnitteluun tarvitaan lisää hiljaisten ja unohdettujen kohderyhmien ääntä. Haasteena onkin saada erilaiset toiveet esiin niiltä, jotka eivät usein jalansijaa keskustelussa saa, ja tuoda ne esiin toimivaksi kokonaisuudeksi.
“Ei riitä, että kuuntelemme ihmistä ja luontoa massana, vaan meidän pitäisi saada keskusteluun moninaisuutta ja erilaisten yksilöiden erilaisia toiveita. Keskustelua ei voida käydä sen ehdoilla, jonka ääni kantaa kauimmaksi, vaan meidän pitää antaa esimerkiksi myös luonnolle tilaa puolustaa oikeuksiaan kaupunkisuunnittelun viidakossa,” sanoo kestävän kaupunkisuunnittelun asiantuntija Kimmo Rönkä sanoo.
Miltä sitten näyttäisi unohdettujen sidosryhmien ehdoilla suunniteltu kaupunki? Sellaisesta on vaikea yleistää ratkaisua, sillä ihmisillä ja luonnolla on alueista riippuen erilaiset toiveet. Siksi Kimmo Rönkä korostaakin luonnon ja ihmisen tasapainoa:
“On hyvä lähteä liikkeelle miettimällä sitä, mitä kunkin alueen ihmiset ja luonto tarvitsevat toimiakseen tasapainossa toistensa kanssa. Miten esimerkiksi puiden juuret elävät elämäänsä asfaltin pinnan alla? Mitä alueen eläimistö kaipaa voidakseen hyvin? Miten alueen ihmiset haluavat käyttää elinympäristöään – ja mitkä ovat heidän tarpeitaan, toiveitaan ja unelmiaan”, Rönkä luettelee.
Kestävä kaupunkikehitys vaatii tietoisia toimia erilaisten kohderyhmien tarpeiden hahmottamiseksi. Yksi keino on ottaa yksilö ja luonto mukaan teknologian keinoin, esimerkiksi datan muodossa.
Datan määrä on moninkertaistunut viime vuosina ja trendi tulee nähtävästi jatkumaan myös tulevaisuudessa. Data tarjoaa uusia keinoja erilaisten kohderyhmien tarpeiden huomioimiseen myös kaupunkisuunnittelussa. Kun datapaljous yhdistetään tekoälyn ja koneoppimisen kanssa, voidaan datalla tehdä vaikkapa ennusteita tulevaisuuden kaupungeista.
Lisäksi uudet työkalut tarjoavat kaupunkisuunnittelijoille keinon tarkastella suunnitteluratkaisuiden toimivuutta erilaisten kohderyhmien kannalta.
“Vastuullisuus kaupunkisuunnittelussa on ennen kaikkea aidosti toimivan kaupungin suunnittelua sekä sellaisten ratkaisuiden keksimistä, jotka kestävät aikaa ja elämää. Ilman tietoa tulevaisuudesta on vaikea tehdä kestäviä ratkaisuja, jotka palvelevat myös huomisen ihmistä”, Rönkä sanoo.
Data antaa ennen kaikkea päätöksentekijöille keinon tehdä kattavampia liiketoimintapäätöksiä. Esimerkiksi demografiadatan avulla päättäjillä on mahdollisuus tutustua alueella eläviin ihmisiin ja miettiä miten suunnitteluratkaisut tulevat vaikuttamaan asukkaiden arjen elämään. Lisäksi datan avulla voidaan myös ratkoa pitkällä aikavälillä muita markkinavetoisen kaupunkikehityksen ongelmia, kuten ylitarjontaa ja palveluiden riittämättömyyttä ja siiloutumista.
"Ei riitä, että kuuntelemme ihmistä ja luontoa massana, vaan meidän pitäisi saada keskusteluun moninaisuutta ja erilaisten yksilöiden erilaisia toiveita. Keskustelua ei voida käydä sen ehdoilla, jonka ääni kantaa kauimmaksi, vaan meidän pitää antaa esimerkiksi myös luonnolle tilaa puolustaa oikeuksiaan kaupunkisuunnittelun viidakossa."
Muutos kohti ihmiskeskeistä ja luontoa huomioivaa suunnittelua vaatii tietoista tekemistä. Toimivassa ihmis- ja luontokeskeissä suunnittelussa, huomio kiinnitetään ympäristöön ja ihmisiin jo alusta alkaen. Arkkitehtien rinnalla suunnitteluprosessissa tulisikin aina tilojen tulevia käyttäjiä, visionäärejä sekä aivan tavallisia ihmisiä.
Ihmisillä on paljon tunteita omasta kaupunkiympäristöstään. Tunteiden, ajatusten ja toiveiden, huomioiminen on ollut kasvassa trendissä viime vuosina. Nykyisin kaupungitkin kyselevät asukkailtaan tuntemuksia erilaisista muutosprosesseista.
Kyselyillä ei kuitenkaan varsinaisesti saada kaupunkisuunnittelusta ihmisläheistä tai saada ihmistä riittävästi esiin. Yhteistekemisellä ja osallistavalla suunnittelulla puolestaan saadaan tuotua laajasti esiin erilaisten yksilöiden tarpeita ja toiveita. Yhteissuunnitelusta saadaan paras hyöty esiin silloin, kun sitä käytetään datan tukena. Se mahdollistaa esimerkiksi erilaisten ikäluokkien ja sukupuolten tunteiden huomioiminen kaupunkiympäristössä.
“Jokaisella meillä on kaupunkisuunnittelussa omat tärkeät roolimme. Koulutetut ihmiset ovat usein koulutuksensa rajoittamia, joten tarvitsemme arjen ihmisen mielikuvitusta rikkomaan rajoja ja intohimoista suunnittelua, jossa luovuus ja intohimo yhdistyvät yhteistekemiseksi”, Rönkä perustelee. Hän kuitenkin tunnistaa, ettei muutos tapahdu helposti:
“Tällainen muutos vaatii pitkäjänteistä työtä ja luovuutta. Luopumista vanhasta ja uuden ottamista tilalle. Luovu-uus.”
CHAOS on suomalaistaustainen startup, jonka visiona on luoda toimivampia ja kestävämpiä kaupunkeja. CHAOS valjastaa datan, tekoälyn ja koneoppimisen kaupunkiennusteiksi, jolla mahdollistetaan paremmat, toimivammat ja vastuullisemmat asuinympäristöt ja kaupungit – ympäri maailmaa.
Erilaiset indeksit ja näkymät auttavat antamaan kokonaisvaltaisen käsityksen eri postinumeroalueiden
treco hyödyntää datan tuomaa läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta vuokrahinnoittelussa sekä asuntomarkkinoiden ennustamisessa. Erityisesti CHAOSin tarjoama vuokradata on trecolle tärkein viikoittain tai jopa päivittäin käytettävä väline.
NCC tekee yhteistyötä CHAOSin kanssa täyttääkseen Ruoholahden asukkaiden, alueella oleskelevien ja työskentelevien toiveet sekä rakentaakseen Helsingin kestävimmän, innovatiivisimman ja yhteisöllisimmän yrityskeskittymän – We Landin. CHAOS
Arkkitehtuurilla on erityinen paikka yhteiskunnassamme. Se on osa julkista vuoropuhelua vaikka suurin osa rakennuksista rakennetaankin edelleen yksityisesti. Silti pidämme arkkitehtuuria julkisena hyödykkeenä; sillä riippumatta rakentajasta, meidän kaikkien on elettävä sen kanssa – yleensä hyvin pitkään.